Voiko yhden mineraalin vaje aiheuttaa unettomuutta, ahdistuneisuutta, jatkuvaa panikointia ja muita stressioireita?
Voi olla vaikea uskoa, mutta kyllä voi!
Magnesium on äärimmäisen tärkeä mineraali ihmiskehossa. Se vaikuttaa solujen kasvuun ja kehittymiseen, verenpaineeseen; se osallistuu ainakin 300:an entsyymireaktioon elimistössä, edesauttaa lihasten ja hermojen normaalia viestimistä ja auttaa elimistöä vapauttamaan oikean määrän serotoniinia aivoissa. Magnesium myös säätelee stressivastetta, eli sitä kuinka me reagoimme stressitekijöihin, kuinka herkästi tunnemme olevamme hermostuneita ja kuinka rauhoitumme oltuamme ns. hyper-tilassa esim. fyysisesti raskaan treenin jälkeen.
Magnesium toimii elimistössä monella tavalla. Se voi vähentää hippokampuksen kykyä stimuloida stressihormonin vapauttamista, se voi vähentää ACTH hormonin vapautusta (hormoni, joka ohjaa lisämunuaisia vapauttamaan kortisolia ja adrenaliinia) ja se voi vähentää lisämunuaisten herkkyyttä reagoida ACTH hormoniin. Lisäksi magnesium voi estää stressihormonin pääsyn aivoihin ja estää solujen vahingoittumista aivoissa. Näiden vuoksi magnesiumia voidaankin kutsua varsinaiseksi rentoutuspilleriksi, kuten Emily Deans, M.D. ja psykiatri artikkelissaan kirjoittaa. [1]
Toisin kuin esi-isämme, emme enää saa riittävästi magnesiumia ruokavaliostamme. Maaperä, jossa viljelemme ruokamme on köyhtynyt tästä mineraalista samaan aikaan kun arkipäivän vaatimukset ja stressikuorma on moninkertaistunut. Sen lisäksi, että stressi pahentaa usein paniikki- ja ahdistuneisuusoireita, se nopeasti poistaa magnesiumia kehosta. Nämä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen, jossa useiden raporttien mukaan suurin osa ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta. [1]
Magnesiumin määrää kehossa voi nostaa syömällä enemmän magnesiumpitoisia ruokia ja käyttämällä lisäravinteita. Vakava mineraalin puutetila on helpoin ja nopein korjata ottamalla käyttöön oikeanlainen ja hyvälaatuinen magnesium lisäravinne, sekä lisäämällä magnesiumpitoisia ruokia päivittäiseen ruokavalioon.
Pitkällä tähtäimellä pelkkä magnesiumin popsiminen ei kuitenkaan riitä. Tässäkään asiassa pilleri ei paranna kroonisesti epätasapainossa olevaa elämää. Tunneperäiset traumat, vinksallaan olevat elämän prioriteetit ja muut stressiä aiheuttavat tekijät tulee ratkaista ja korjata parhaan mukaan. Näissä asioissa tiedostamattoman mielen valjastaminen muutoksen luomiseen on yksi tehokkaimmista keinoista.
Paneudumme Mieletön -klinikalla ahdistuneisuuden ja paniikkikohtausten tunneperäisten syiden ratkaisemiseen hypnoterapian ja muiden mielen toimintaan vaikuttavien tekniikoiden avulla. Mikään kehossamme ei kuitenkaan toimi eristyksissä muista alueista, joten tunnepuolen ohella kehon saattaminen sekä fyysiseen että kemialliseen tasapainoon on äärimmäisen tärkeää halutun tuloksen aikaansaamiseksi.
Jos kärsit useista seuraavan listan oireista, tai monet alla luetelluista riskitekijöistä ovat säännöllinen osa elämääsi, voit saada apua hyvälaatuisesta magnesiumista hypnoterapian ohella. On toki mahdollista, että oireet johtuvat muistakin tekijöistä.
Julkaisemme pian Osan 2, josta voit lukea lisää magnesiumtasojen testauksesta, eri magnesium-laaduista ja niillä saaduista tuloksista ahdistuneisuus-, masentuneisuus- ja paniikkioireiden hoidossa. Magnesium-laaduista sanottakoon jo tässä lyhyesti, että osta vain -aatti-päätteisessä muodossa olevaa Mg-lisäravinnetta (esim. magnesiumsitraatti, -orotaatti, -glysinaatti jne.) Magnesiumoksidia ei kannata tankata.
Liian alhainen magnesiumtaso on liitetty mm. seuraaviin oireisiin:
- Ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys tai paniikkikohtaukset
- Apatia, masennus, epävarmuus
- Unettomuus, vaikeus nukahtaa tai säännölliset yölliset heräämiset
- Lihaskrampit, kouristukset tai kipu (esim. Jalan tai jalkaterän krampit, selkäkipu, niskakipu)
- Lihasjännitys
- Lihasten nykiminen (esim. silmäluomet)
- Lihasheikkous
- Lihasvärinä (esim. Kielen tahaton vapina, kädet & käsivarret)
- Levottomat jalat
- Väsymys / huokailu
- Helposti hengästyminen / puristava tunne rinnassa
- Sydämentykytys / rytmihäiriöt
- Ihon tunnottomuus tai pistely tai tunne kuin jokin kävelisi ihon alla
- Herkkyys koville äänille tai äkilliselle kirkkaalle valolle
- Päänsärky / migreenit
- Kuukautiskrampit / -kipu
- Hampaiden narskuttelu (bruksismi)
- Säännöllinen ummetus tai peräaukon kouristukset
- Suklaanhimo
- Hedelmättömyys (kouristukset munanjohtimissa)
Monet näistä oireista voivat toki johtua muistakin tekijöistä.
Magnesiumpuutetta lisäävät riskitekijät:
- Korkea stressitaso
- Paljon fyysistä harjoittelua viikossa ja/tai säännöllistä erittäin intensiivistä treenausta
- Kova hikoilu
- Runsas kofeiinituotteiden käyttö
- Päivittäinen alkoholin käyttö
- Säännöllinen cola-juomien käyttö
- Usein toistuva ripuli tai oksentelu, ärtyneen suolen syndrooma tai muu pitkään jatkunut suolistosairaus
- Ehkäisypillereiden käyttö
- Krooninen altistuminen todella koville äänille (esim. tehdastyöhön tai liikenteeseen liittyvä)
- Diureettien, laksatiivien, verenpainelääkkeiden, beta salpaajien tai suunkautta otettavien kortikosteroidien käyttö
Lähteet:
[1] https://www.psychologytoday.com/blog/evolutionary-psychiatry/201106/magnesium-and-the-brain-the-original-chill-pill
Institute of Medicine, Dietary Reference Intakes for Calcium, Phosphorus, Magnesium, Vitamin D, and Fluoride (Washington, DC: National Academy Press, 1997).
J. Eisenberg, “Magnesium Deficiency and Sudden Death,” American Heart Journal, vol. 124, no. 2 (1992), pp. 544-49; P. D. Turlapaty and B. M. Altura, “Magnesium Deficiency Produces Spasms in Coronary Arteries: Relationship to Etiology of Sudden Death Ischemic Heart Disease,” Science, vol. 208, no. 4440 (April 11, 1980), pp. 198-200;
M. Altura, “Sudden Death Ischemic Heart Disease and Dietary Magnesium Intake: Is the Target Site Coronary Vascular Smooth Muscle?” Medical Hypotheses, vol. 5, no. 8 (Aug. 1979), pp. 843-48.
S. Levine and J. W. Coburn, “Magnesium, the Mimic/Antagonist of Calcium,” New England Journal of Medicine, vol. 310, no. 19 (May 10, 1984), pp. 1253-55.
The Hypoglycemic Health Association of Australia: The Serotonin Connection
http://www.sott.net/article/276589-Got-anxiety-You-may-be-deficient-in-magnesium
http://www.huffingtonpost.com/christiane-northrup/magnesium-calcium_b_509115.html
Teksti: Katja Laukkanen